Poliisi tekee yhteistyötä muun muassa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa ajavan kansalaisjärjestö Seta ry:n kanssa. Suurelle yleisölle näkyvin yhteistyön muoto on Pride-tapahtumien turvaaminen. Suomessa tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1975, ensin Vapautuspäivät-nimisenä ja vuodesta 2000 Pride-nimisenä.

Suojeluvelvoitteen mukaan jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen, ja poliisin tehtävänä on suojella Priden osallistujia niiltä, jotka haluavat häiritä tapahtumaa. Poliisi onkin vastannut Vapautuspäivien ja Pride-tapahtuman turvallisuuden varmistamisesta ja uhkatekijöiden kartoittamisesta 1980-luvulta lähtien. Yhdessä järjestäjätahon kanssa on arvioitu muun muassa järjestyksenvalvojien määrä ja suunniteltu kulkueen kulun turvaaminen. Uhkatekijöiden analysointi ja turvatoimien varmentaminen ovat olleet aina tarpeen, ja varsinkin silloin, jos tapahtuma on saanut uhkauksia jo etukäteen.

Pirkanmaan Seta ry ja poliisi pyrkivät keskinäisellä yhteistyöllään varmistamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien rikosten uhrien ja tekijöiden yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun. Järjestön tavoitteena on esimerkiksi saattaa uhri poliisin luo tekemään rikosilmoitusta. Järjestö on tällöin yleensä etukäteen yhteydessä poliisiin ja kertoo uhrin taustatietoja, esimerkiksi sen, millä nimellä henkilö toivoo tulevansa kohdatuksi. Järjestön edustaja voi myös toimia rikoksen uhrin tai vastaavasti rikoksen tekijän tukihenkilönä ja varmistaa näin kohtelun asiallisuuden. 

Pirkanmaan Seta ry kouluttaa poliiseja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain käytännön tuntemukseen. Koulutuksen painotus on ennaltaehkäisyssä ja asenteiden ymmärryksessä.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Seta ry

Suomalainen ihmisoikeus- ja sosiaalialan kansalaisjärjestö Seta ry perustettiin vuonna 1974. Järjestön tavoitteena on edesauttaa yhteiskunnallista tasavertaisuutta riippumatta ihmisen seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Seta ry on valtakunnallinen kattojärjestö, ja siihen kuuluu 27 jäsenjärjestöä eri puolilta Suomea.

Ihmisoikeuksien toteutuminen kuuluu kaikille ihmisille kaikilla elämänalueilla. Seksuaalinen suuntautuminen, identiteetti tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa rajoittaa esimerkiksi väkivallan uhrin avunsaantia, pääsyä työelämään tai turvapaikanhakijan oikeutta kansainväliseen suojeluun. Tämänkaltaiset kansainväliset ja kotimaiset ihmisoikeuksiin liittyvät ajankohtaiset poliittiset keskustelut ja kannanotot ovat Seta ry:n toiminnan kenttää.

Seta ry:n jäsenjärjestö Pirkanmaan Seta ry toimii alueellisena poliittisena vaikuttajana ja tarjoaa jäsenistölleen sosiaali-, vertaistuki-, asiantuntija-, virkistys- ja kulttuuripalveluja. Pirkanmaan Seta hallinnoi valtakunnallista Sinuiksi-tuki- ja neuvontapalvelua. Palvelun tavoitteena on lisätä osaamista seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin kysymyksissä.

Turvapaikanhakijat ja viranomainen

Syyrian, Irakin, Afganistanin ja Afrikan pitkittyneet konfliktit ja kriisit sekä yleiset poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset syyt ajoivat ihmiset pakolaisiksi eri puolille Eurooppaa. Pakolaiskriisi vuonna 2015 toi Suomeen yli 32 000 pakolaista. Tornioon perustettiin syksyllä viranomaisyhteistyönä järjestelykeskus, jossa poliisi oli vastaanottamassa ja rekisteröimässä turvapaikanhakijoita, ja myös valvomassa useita kotimaisin voimin järjestettyjä mielenosoituksia, joissa vaadittiin ”rajat kiinni”.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluminen on peruste hakea turvapaikkaa, jos henkinen tai fyysinen hyvinvointi on uhattuna vähemmistöön kuulumisen vuoksi. Eri kulttuurista tulevan voi kuitenkin olla vaikea puhua seksuaalisesta identiteetistään esimerkiksi aiemmista torjutuksi tulemisen kokemuksista johtuen. Ongelmalliseksi tilanne turvapaikanhakijan kohdalla muuttuukin silloin, kun hän saa kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Turvapaikanhakijan maasta toiseen muuttaminen on haastavaa ja henkisesti raskasta. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat. Vastaanottokeskuksissa saattaa ilmetä henkistä väkivaltaa, uhkailua ja jopa raiskauksia. Mikäli turvapaikanhakijalla ei ole oleskelulupaa, hän ei välttämättä uskalla lähestyä poliisia kohdattuaan väkivaltaa.

Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskukset tekevät yhteistyötä Seta ry:n kanssa. Järjestö on kouluttanut maahanmuuttoviraston työntekijöitä, ja on myös usein mukana poliisin ja turvapaikanhakijoiden kohtaamisissa.

Translain merkitys

Suomessa voimassa oleva translaki on vuodelta 2003. Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta säätelee transsukupuolisten hoitoja ja sukupuolen korjaamista. Transsukupuolisuudessa on puolestaan kyse sukupuoliristiriidasta, jossa henkilön sukupuoli on toinen kuin syntymässä määritelty. 

Lain ongelmina nähdään sen edellyttämät vaatimukset sukupuolen juridisesta vahvistamisesta eli sukupuolimerkinnän muuttamisen yhteydessä vaadittavista todistuksista lisääntymiskyvyttömyydestä, naimattomuudesta, täysikäisyydestä ja lääketieteellisistä tutkimuksista. Lisäksi henkilön on osoitettava, että hän elää uuden sukupuolensa sukupuoliroolissa. Nykyinen translaki rikkoo Suomea koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja itsemääräämisoikeutta sekä lasten oikeuksia. Lain ongelmallisuuteen ovat puuttuneet niin YK, EU, Amnesty kuin Seta ry., mutta toistaiseksi ihmisoikeuksia kunnioittavaa lakiesitystä ei ole saatu vietyä eduskunnalle saakka.

Seta ry ja Trasek ry eli valtakunnallinen sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava yhdistys ovat yhdessä yli 70 muun tahon kanssa tehneet kannanoton translain uudistamiseksi. Tavoitteena on laki, jossa sukupuolimerkinnän voisi virallisiin todistuksiin ja väestörekisteriin muuttaa omalla ilmoituksella eli ilman lääkärien arviota vastakkaiseen sukupuoleen kuulumisesta. Myös sukupuolen moninaisuuden näkökulma on esillä ja pyrkimys on, että kolmas sukupuoli lisättäisiin väestörekisterijärjestelmään.

Media ja populaarikulttuuri

Median nykyinen monivivahteinen kuva seksuaalivähemmistöistä on muodostunut pitkän ajan kuluessa. Vähemmistöjä käsittelevä populaarikulttuurin kuvasto perustui aiemmin niin kutsuttuun traagisuuden kaavaan, jossa homoseksuaalit eivät koskaan olleet onnellisia ja jossa he kuolivat yleensä pahoinpitelyn tai aidsin uhreina. Yleisiä olivat myös stereotyyppiset ylilyönnit, joissa homoseksuaalit esitettiin lähinnä humoristisina sivuhahmoina. Vähitellen televisiosarjojen ja elokuvien heteroseksuaalien sankarien rinnalle ryhdyttiin luomaan myös huolellisesti tuotettuja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöedustajien rooleja.

Vielä 1960–1970-luvuilla Suomessa sensuroitiin seksuaalivähemmistöjä käsitteleviä teoksia ja ohjelmia. Kustantamot poistivat kirjallisuudesta homoseksuaalisuuteen liittyviä viittauksia, ja mediayhtiöt hyllyttivät televisio-ohjelmia. Esimerkiksi Jarmo Salaksen ja Rauno Vinermon vuonna 1969 käsikirjoittama, homoutta käsittelevä ohjelma ”Oletko sinä…?” hyllytettiin kehotuskieltolain nojalla, sillä ohjelman nähtiin rikkovan kyseistä lakia. Ohjelma julkaistiin Ylellä vuonna 1999.

Katso Ylen lähihistoriaa käsittelevä sarja ”Arkistosta revittyä: Homot”, jossa tuodaan esiin seksuaalivähemmistöjen historiaa ja pureudutaan ”Oletko sinä…?” -ohjelman hyllytyksen syihin. Sarjassa käsitellään myös laajasti homoseksuaalisuuden näkyvyyden muutosta mediassa.

Katso dokumentti ”Arkistosta revittyä: Homot”.

Dekriminalisoinnin jälkeen vuonna 1975 Yle teki dokumentaarisen ohjelman ”Homoseksuaalisuus – eräs vähemmistö”, jossa tarkasteltiin muun muassa kansalaisten homoseksuaalisuutta puoltavia ja vastustavia näkemyksiä. Yliopistotutkijat ja terveydenhuollon ammattilaiset avasivat homoseksuaalisuuden syitä, joista keskeisin liittyi henkilön lapsuuteen, perherakenteeseen ja perheen tunnetilaan, esimerkiksi huonoon isäsuhteeseen. 

Katso dokumentti ”Homoseksuaalisuus – eräs vähemmistö”.

Seksuaalivähemmistöjen medianäkyvyys ja ylipäätään vähemmistöihin liittyvä julkinen keskustelu lisääntyivät 1980-luvulla. Suuntaus viitoittikin tietä aiheen arkipäiväistymiseen. Vähitellen 1990-luvun lopulle tultaessa seksuaalivähemmistöjä ryhdyttiin pitämään itsestään selvänä vähemmistöryhmänä, ja näkyvyys mediassa kasvoi edelleen. Myös vähemmistöihin liitetty puhunta ja käytetyt termit osoittivat yhteiskunnan muuttuneen.